Inside job, Alex Hirsch jälleen vauhdissa uuden sarjan parissa

 Suurena Gravity Fallsin fanina olen luonnollisesti myös Alex Hirschin suuri fani. Kun Gravity falls päättyi, minä ja moni muu fani jäi innolla odottamaan Hirschin seuraavia projekteja. Netflixissä julkaistiin hiljattain Inside job-niminen aikuisille suunnattu animaatio, jota Alex Hirsch on ollut mukana tuottamassa. Olin enemmän kuin riemuissani kuullessani, että Hirsch on nyt tuottamassa aikuisille suunnattua animaatiota, koska aikuisten animaatiossa hänen luovuutensa pääsee paljon vapaammin oikeuksiinsa. Inside job on kuitenkin Shion Takeuchin luomus. Takeuchi on itsekin ollut mukana työstämässä Gravity fallsia kirjoitustiimissä. Hän on ollut myös Regular shown kirjoitustiimissä, sekä Disney Pixarin Mielensopukoissa elokuvan animaatiotiimissä, joten minulla oli todellakin korkeat odotukset Inside job sarjalle. En todellakaan pettynyt!

Inside job kertoo Cognito Incissä työskentelevästä Reagan Ridleystä, joka odottaa innolla ylennystä yrityksen pomoksi. Cognito Inc on salainen järjestö, joka hallitsee maailmaa. Kaikki salaliittoteoriat liskoihmisistä alieeneihin ja klooneihin ovat totta, ja Cognito Inc piilottelee totuutta. Reaganin saadessa toivomansa ylennyksen, se kuitenkin sisältää hänestä ikäviä ehtoja. Hän pääsee johtamaan Cognito Inciä Brett Hand nimisen uuden työntekijän kanssa. Brettin sosiaaliset taidot ovat huippuluokkaa, kun taas Reaganilla olisi niissä paljon parantamisen varaa. Heidän kollegansa ovat todella persoonallinen porukka: juoruamista rakastava Gigi Luigi on vastuussa Cognito Incin PR:stä, Glenn Dolphman on sotaa rakastava delfiininkehon omaava mies, Dr. Andre Lee on ryhmän biokemisti, joka testailee huumausaineita todella vapaalla kädellä, sekä Magic Myc, joka on yhdysmielen omaava sienimäinen alieeni. Pakkaa sekoittamassa on myös Reaganin isä Rand Ridley, joka on Cognito Incin ex-työntekijä, sekä paikan nykyinen pomo J.R., joka osaa poliitikon tavoin puhua itsensä ulos tilanteesta kuin tilanteesta.  

Tämä sarja on todella mielenkiintoinen, ja vetää katsojan mukaan heti ensimmäisessä jaksossa. Inside jobin maailma on hauska ja hienosti rakennettu. Tarinan idea on se, että kaikki hulluimmatkin salaliittoteoriat ovat totta. Maailmanrakennus ei tapahdu pelkästään selkeästi tarinan sisällä, vaan myös taustalla. Kun päähenkilöt esimerkiksi kävelevät Cognito Incissä paikasta toiseen, taustalla näkyy aina jotain mielenkiintoista, joka syventää Inside jobin mysteerejä, sekä lorea. Tämä on yksi aspekteista, joista nautin eniten tätä katsellessani, koska taustalle piilotetut yksityiskohdat antavat animaatioteoreetikoille syitä tehdä teorioita siitä, miten tarina voisi jatkua. 

Pidin Inside jobissa myös siitä, että se on todellakin täynnä yllätyksiä. Kaikki salaliittoteoriat, joita siinä käytettiin olivat minulle ennestään tuttuja, mutta Inside job lisäsi niistä jokaiseen oman persoonallisen twistinsä. Nämä persoonalliset twistit saivat aikaan paljon huumoria, sekä absurdeja tilanteita. Tässä tarinassa on niin paljon kaikenlaista odottamatonta, että sitä katsellessa ei voi tylsistyä. Lisäksi moni jakso sisältää parodioita, jotka liittyvät eri elokuviin ja populaari kulttuuriin. Huumori on Inside jobin keskiössä, ja sen vitsit toimivat todella loistavasti. Jaksot yhdistävät tunnettuja salaliittoteorioita ja populaari kulttuuri referenssejä ja parodioita nerokkaasti.

Jokainen hahmo on persoonallinen, ja heidän puuhiaan on todella hauska seurata sivusta. Hahmojen välinen kemia ja dialogit ovat riemastuttavan hauskoja, ja Inside job sisältää paljon samaistuttavia kohtauksia. Kaiken huumorin sekaan mahtuu kuitenkin myös sympaattisia hetkiä, jotka saavat katsojan tuntemaan myötuntoa hahmoja kohtaan. Katsoja pääsee yhdessä jaksossa jopa kirjaimellisesti Reaganin pään sisälle, joten voisin sanoa, että tämän sarjan hahmoihin pääsee todellakin tutustumaan perusteellisesti. 

Inside job loppuu nerokkaaseen cliffhangeriin, joka jättää katsojan janoamaan toista kautta. Odotan sitä innolla! Onneksemme Netflix on jo valmiiksi tilannut 20 jaksoa, joten voimme odottaa toista kymmenen jakson kautta kuulemma jo ensivuodeksi. Isona aikuisille suunnatun animaation fanina, olen pitkään odottanut sarjaa, joka viihdyttäisi minua yhtä paljon kuin esimerkiksi Rick and Morty, Bojack Horseman ja Tuca and Bertie, joten tämä sarja tuli juuri oikeaan aikaan. Lisäksi, en ollutkaan vähään aikaan katsonut scifi sarjoja, joten minua ilahdutti taas pitkästä aikaa päästä vähän scifeilemään. Suosittelen Inside jobia etenkin niille, jotka nauttivat Rick and Morty sarjasta, koska sen huumori on samankaltaista. Se ei kuitenkaan millään tasolla ole Rick and Morty kopio. Se on oma persoonallinen ja erittäin viihdyttävä kokonaisuutensa, joka aika ajoin jopa ylittää Rick and Mortyn.

Mitä mieltä sinä olet Inside jobista? Piditkö siitä yhtä paljon kuin minä? Mitä odotat seuraavalta kaudelta?

WandaVision ensi kosketuksena Marveliin

 WandaVision on Marvel comicsin sarjakuvahahmoihin perustuva tilannekomedialta vaikuttava sarja, joka julkaistiin Disney+ palvelussa tämän vuoden alussa. Tämä sarja on nopea katsottava, koska siinä on vain yhdeksän jaksoa. Marvel ei ole minulle kovin tuttu. Olen nähnyt Marvel elokuvista vain ensimmäisen Ironmanin, joten aluksi en edes tajunnut, että WandaVision liittyy jotenkin Marveliin. Googlailtuani hiukan, netistä löytyi artikkeleita ja foorumi postauksia, joissa neuvottiin ja suositeltiin katsomaan tietyt Marvel elokuvat ennen WandaVisionia. Itse halusin kuitenkin katsoa WandaVisionin loppuun, koska olin jo jäänyt koukkuun. Tässä on siis ei-Marvel-fanin näkemys WandaVisionista!

Sarja alkaa esittelemällä päähenkilöt: Wanda Maximoffin ja hänen aviomiehensä Visionin. He ovat juuri muuttaneet yhdessä New Jerseyssä sijaitsevaan kaupunkiin nimeltä Westview, jossa he pääsevät aloittamaan yhteisen elämänsä häittensä jälkeen. Wandalla ja Visionilla on kuitenkin salaisuus; Wandalla on telepaattisia ja telekineettisiä taikavoimia, kun taas Vision on robotti. Heidän elämänsä vaikuttaa täydelliseltä, jopa hieman liian täydelliseltä. Heillä on upea koti, kaikki ovat koko ajan onnellisia ja iloisia, ja vaikka asiat menisivät hiukan mönkään, ne menevät mönkään viihdyttävällä sekä kliseisellä tavalla, josta Wanda ja Vision selviävät yhdessä, ja oppivat jakson päätteeksi aina jotain. Katsojana minulla oli kuitenkin koko ajan sellainen olo, että tässä on nyt jotain mätää. WandaVision vaikuttaa siltä kuin se yrittäisi olla tilannekomedia.

Sitten tulivat ensimmäisen jakson lopputekstit. Nämä lopputekstit viimeistään jättivät hiukan oudon maun katsojan suuhun. Itsekin jäin miettimään, että mitä ihmettä. Jotakin mysteeristä on tekeillä, mistä katsojalla ei ole tässä vaiheessa vielä aavistustakaan. Kun seuraava jakso alkaa, ollaan hypätty tilannekomediassa 70-luvun tyyliin. Ensimmäinen jakso oli tyyliltään 60-luvun tilannekomedia, joten hämmennyin aluksi hiukan. Viimeistään kolmas jakso saa katsojan investoitumaan tämän sarjan tarinaan täysin.

Seuraava kappale sisältää suuria juonipaljastuksia WandaVisionista, voit hypätä kappaleen yli lukemaan omat mietteeni sarjasta ja sen tarinasta.

Wandan ja Visionin yhteiselo jatkuu täydellisen oloisena jaksosta jaksoon, mutta Visionkin alkaa huomata epäkohtia tässä tilannekomedia maailmassa, jossa he elävät. Jakso jaksolta saamme tietää Wandasta enemmän ja enemmän, ja mitä enemmän hänestä tiedämme, sitä epäilyttävämmältä hän vaikuttaa. Lopulta Vision pääsee juttelemaan muutaman naapurinsa kanssa ilman Wandan valvovaa silmää tirkistelemässä, ja pääsee jyvälle vaimonsa puuhista. Pian hän myös saa yhteyden Westview:n ulkopuolella työskenteleviin agentteihin, jotka paljastavat hänelle, että Wanda on vallannut koko Westview:n luodakseen itselleen ja Visionille täydellisen elämän. Kaikki ihmiset siellä ovat Wandan hallinnassa, mutta jaksojen edetessä paljastuu, ettei Wanda pidä heitä vankina ihan vain pahaa pahuuttaan, vaan koska hän suree.

Tähän loppuvat juonipaljastukset.

The Avengers (Kostajat) mainitaan WandaVisionissa monta kertaa, joten uskon, että Marvel elokuvia katsoneet ihmiset varmasti ymmärtävät jotkin yksityiskohdat tästä sarjasta paremmin kuin minä, mutta minäkin nautin tästä sarjasta. Mielestäni WandaVision on todella koskettava kertomus suremisesta, menetyksestä ja irtipäästämisestä. Se, miten aikuisen ihmisen suru voi heijastua omaan ympäristöön todella tuhoisalla tavalla on kuvattu tässä sarjassa todella koskettavalla tavalla. 

Suosittelen tätä sarjaa lämpimästi kaikille, jotka sitä eivät vielä ole katsoneet. Minusta tämä sarja on ymmärrettävissä myös ilman, että olisi katsonut Marvelin aikaisempia tuotoksia. Minä nautin mysteereistä todella paljon, ja rakastan sitä, kun tarina kietoutuu jotenkin jonkin hahmon psykologiaan. WandaVision kutkuttaa minunkaltaiseni mysteerin ja psykologisen trillereiden ystävää juuri oikeista paikoista, joten jos itsekin tunnistaudut mysteerien ja psykologisten trillereiden faniksi, tätä ei kannata missata.

Mitä mieltä sinä olet WandaVisionista? Jos et ole vielä katsonut sitä, aiotko katsoa sen? Ja tietenkin: jos olet Marvel fani, minusta olisi mielenkiintoista kuulla, vaikuttiko se, että olet jo nähnyt aiempia Marvel tuotantoja katselukokemukseesi?